Laskuklinikka La Tsoumazissa

Tänään aamu oli tavallista hitaampi. Ulkona näytti yläpilvi lähestyvän, eikä kukaan tuntunut olevan kovin kiinnostunut heräämisestä tai rinteeseen lähdöstä. Lopulta lähdettiin pitämään rinnepäivää La Tsoumazin rinteisiin. Pilvet pyörivät laaksossa koko päivän, mutta lunta niistä ei ainakaan meidän kohdalla kovin paljon pudonnut.

Suksilla laskeminen on yllättävän vaikeaa hommaa, ainakin entiselle lautailijalle kuten minä. Osaan kääntyä sujuvasti oikealle, mutta vasemmalle kääntyessä perse vaan jää suksien päälle ja kroppa menee myötäkiertoon. Harjoiteltiin siis carvingia, tyhmä laji. Eikä Karikaan osaa.

Illalla vielä jankattiin ainakin tunnin verran siitä miten suksilla pitäisi kääntyä. Saavutettiin me jonkunlainen yhteisymmärrys, mutta ei se onneksi laskemista häiritse.

Kävin vielä illalla Sadun kanssa poliisiasemalla (joka lopulta oli auki) tekemässä rikosilmoituksen kamerasta. Hirveän tenttaamisen päätteeksi ja tulkin soitettuaan santarmi lopulta uskoi että kameraa ei ole vain pudotettu hankeen, vaan että sen tosiaan on joku vienyt.

Huomenna toivottavasti sataa lunta tai paistaa aurinko. Pelkistä pilvistä ei ole mitään iloa.